HUOVUTUKSIA
”Nämä tekstiiliteokset ovat sattumanvaraisia välähdyksiä naisen elämästä, elämän satuttamista naisista. Rikkonaista ja kulunutta olemustaan arastelevista naisista. Naisista, jotka jäävät uutislähetysten katveeseen ja joiden arkea säätelevät samat uutiset, samat sattumat ja onnettomuudet kuin naiskohtaloita kaikkialla maailmassa. Näyttelyteoksia valmistaessani pohdin, miten henkilökohtainen ja globaali kohtaavat? Sattumaltako – by accident?

Huovuttaminen on sattumaa. Villa ja langat hahmottavat ihmisen, veden lämmössä syntyy nainen. Naisen sisällä leikkii tyttö. Tytön sisimmässä kutoutuu käsitys naisesta ja naiseudesta. Ikäkaudet kerrostuvat toistensa lomaan, huopuvat yhteen. Villa on ihoa, langat hiuksia tai suonia. Suonissa virtaa lämmin veri, virtaa ja sykkii, kuljettaa elämää. Villaa koskettamalla halusin tehdä rikkonaisesta eheän. Vaillinaisesta kokonaisen.

Parsiminen eheyttää, suojaa kylmältä. Kuluneiden kohtien vahvistaminen tiivistää kokonaiseksi. Kivun, surun ja ilon ydin pysyy elävänä. Sisimmässä asuva pieni tyttö voi rauhassa leikkiä langoilla ja kuvitella naisen, ihmisen.”

Huovutus ikivanhana menetelmänä antaa tuntuman materiaaliin ja käsillä työstämiseen. Villan lämpö ja muotoutuvuus voivat antaa hahmon mielen kuville. Villan tuntu vertautuu työskennellessä ihoon ja ihmisen lämpöön.

TEKSTIILIMAALAUKSIA
Uudelleen löytyneenä ilmaisukeinona tekstiiliteosten toteuttamiseksi olen kuluneena vuonna palannut reaktiivivärimaalauksen pariin.

Maalauksissani olen pohtinut rajaa, raja-aluetta. Kahden värin rajalla tapahtuvat liukumiset ja pysähtymiset ovat kiehtoneet mieltäni. Olen antanut intuition ja sattuman ohjata noita rajoilla tapahtuvia kohtaamisia. Maalauksissa voi tunnistaa maisemallisia ulottuvuuksia.

Teosten taustalla on matkoja, joihin konkreettisestikin liittyy rajojen ylittämisiä muodollisuuksineen. Rajavyöhykkeillä olen koettanut aistia mitä erilaista voisi rajan toisella puolen olla. Muuttuuko maisema, muuttuuko valo? Mitä on jäädä toiselle puolen, vaille turvapaikkaa. Tai ylittää raja henkensä kaupalla. Mikä erottaa ihmiset toisistaan. Ovatko rajat näennäisiä ja keinotekoisia.

Näissä pitkissä ja kapeissa pellavalle maalatuissa matkakertomuksissa koetan välittää myös sen pienen hetken, kun ilta putoaa punaiseen peltoon ja öinen tähtiavaruus sulkee syliinsä.

Tekstiilimateriaalille maalatut teokset asettuvat myös nekin jollain tavalla raja-alueelle. Teokset pyrkivät omalta osaltaan häivyttämään tekstiilitaiteen ja kuvataiteen välille kuviteltua vyöhykettä. Rajat värien tai myöskin ihmisten ja näkemysten välillä ovat usein häilyviä ja sattumavaraisia.

---